27.11.2008 - 07:54


Sarjassamme "yksin hätäpäissään kuvattuja". Vein viikonloppuna tädilleni tämän tilaustyönä valmistuneen hameen, ja piti saada muutama kuva äkkiä otettua. Olin jälleen koko viikonlopun yksin, joten jouduin ottamaan kuvat itse, ja tulos on hiukan senmukainen:). Ohjehan on jälleen sama kuin oli Villiviini-mekossakin, alkuperäinen ohje tämä. Hihat ovat edellisistä poiketen pitkät, kuten toivomus oli, ja kaula-aukko sama kuin Villiviinissä.



Edelleenkään en pääse lainkaan yli pakkomielteestä, että näytän mekossa kuulantyöntäjältä. Mutta ei tietysti olekaan meikäläisen mekko. Mielestäni onnistuin aika hyvin tällä kertaa hameen kanssa ja siitä tuli siisti, ja hihoistakin onnistuneet vaikka ovatkin ekat tätä pitkää laatua. Lankana oli jälleen Novitan Nalle, tällä kertaa vihreänä. Valmistusprosessissa ei ollut mitään sen kummempaa,samoin kaavoin sujui kuin Villiviini. Ihan tyytyväinen olen lopputulokseen.





Nämä sukat tein työkaverille perus-seiskaveikasta noin kolmivuotiaalle. Näissä nyt ei mitään erikoista...





Olempa vähäsanainen tänään. Otetaan nyt tämän Riittaliisan kanssa pienet nokoset:




30.10.2008 - 14:24



Pilttien tamineita. En ole kyllä päätellyt, kuten kuvasta näkyy, mutta jos tänään viittisi heittää nuo kosteana pyyhkeen väliin. Parempia kuvia sitten kun työt on pääteltyinä täysin valmiina. Sen verran vaan, että kun tein nuo vauvan pökät ohuesta vauvalangasta, niin kesti kyllä mukamas niiiin kauan tekoprosessi kun edelliset tein paksummasta Luxus Wind -langasta. Tarkoitus olisi vielä tehdä samaisista vihreistä nuttu housuille kaveriksi. Harmi vain kun lanka on loppumassa, eli tarvitsisin sitä lisää. Rojekti on siis jäähyllä, kunnes pääsen Harjavaltaan ostamaan lisäystä lankavarastoon. Kuvan sukat ja tumput tulossa lähipiiriin. Tein ne, kun vähän pyydettiin:).



Nämä taas liittyy seuraavaan projektiin. Kaivoin ne laatikoiden kätköistä. Jospa raaskisin vihdoinkin ne käyttää. Raitaa on taas tulossa. Sorkke, taidan olla niin ennalta-arvattava. Can't help myself!





Sitten yhtenä päivänä mulla oli vähän tylsää, ja aloin kehittelemään omaa tuoteperhettä vauvan vaatteille. Oikeasti halusin vaan piirrellä, ja Piltit Silkkilampaat syntyi ihan vahingossa. Ajattelin jatkossa jakaa kaikki noille tuttujen pilteille väsätyt pienet tekeleet joko Pinkit tai Villit Silkkilampaat -nimen alle. Pinkit Silkkilampaat pitäisi sisällään enempi tyttöjen tamineita ja Villit Silkkilampaat olisi poikien tai miksei rasavillien tyttöjenkin kategoria. Tuossa ylhäällä luonnos logosta, vaikkei se kaikkien mielestä kyllä lampaalta näytä. Kiusasin poikaystäväparkaa hyvän aikaa jankkaamalla "Arvaamikätääon? Ei, ei se ole pupu, arvaa uudestaan. Ei, ei se ole lehmä, arvaa uudestaan. Ei, ei se ole kissa, arvaa uudestaan, jne." Eikä se ees keksinyt lopultakaan, vaikka yritti tosi kovasti mun painostuksen alla:). Ja olen mä jo kirjoneule-kaavionkin Silkkilampaiden logosta saanut tehtyä. Vielä pitäisi saada se testattua neuloen. Mutta testaan sitä heti seuraavan piltin jakkuun tai housuun, kun on ohjelmassa. En mä mitään mallitilkkuja...

On tosi paljon ideoita ja töitä jotka haluaisin tehdä. Mutta murto-osan vaan ehtii. Jos joku vielä miettii mitä antaa mulle joululahjaksi, niin toivoisin lisää aikaa jolloin ehtis neuloa... Kiitos.


17.10.2008 - 11:27

Viimeaikaisten töiden kasa näyttää tämmöiseltä:




Allaoleva liila Tenneseestä tehty puolivuotiaan takki on valmistunut aikoja sitten ja varmaan täälläkin esitelty, mutta tuunasin sitä pikkaisen Hello Kitty -hahmolla. En ole takin siisteyteen edelleenkään kovin tyytyväinen. Se on jotenkin niin epäsiisti hihojen kiinnityskohdista, mutta en usko että saisin niitä mitenkään nätimminkään. Ehkä olen toisinaan vähän liian kriittinen, mutta minkäs itselleni voin... Vihreäraidallisesta on tulossa vauvan housut ystäväni pariviikkoiselle pojalle. Värit ovat oikeasti vielä kivammat kuin kuvassa. Niistä on pian toinenkin lahje valmiina ja aloittelen maha-osuutta. Lanka on ohutta vauva-lankaa. Alussa vähän tökki niin ohuet puikot ja niin ohut lanka kun on ollut taas paljon töitä puikoilla paksummista langoista. Nyt jo tykkään neuloa sitä ja jäljestäkin alkoi tulla melko siistiä. Ohuet langat on kumminki mun juttu, niitä on kiva työstää vaikka valmistumistahti on luonnollisesti hitaampi. Hello Kitty -kangasmerkki löytyi muuten H&M:stä.





Viime postauksessa vannoin että pipojen tehtailu saa riittää. Mutta sitten tapahtui sellainen pieni moka, joka johti tämän valmistumiseen. Olin nimittäin tekemässä 7-veikasta sitä vauvanhaalaria, jota nyt teen kahdesta vihreästä ohuesta langasta. Aloitin tapani mukaan puntista ja sävelsin ohjetta oman mieleni mukaan. Pieleen se sitten meni sillä kertaa, ja huono kun olen purkamaan, sain tilanteen vielä käännettyä edukseni ja puntista muodostumaan pipon. Luulen että se on puolivuotiaalle tai vuotiaalle. En ole kyllä sovittanut kenenkään lähipiiriläisen tenavan päähän.  Malli ompi siis oma, melkeimpä sama kuin sen edellisen lapsen pipon muutama postaus sitten. Silmukoita on pääntiessä 80. Lanka 7-veljes ja puikot olivat neloset. Sain taas tehdä tuon ihanan addiktoivan tupsun. Kenen tutun tenava pipoa sitten tarvitseekin, niin ilmoittautukoon tänne. Kiitos hei, ehdin vielä pari kerrosta housuja ennen lenkille lähtöä!
07.10.2008 - 20:08



Nämä neljä pipoa lähti tänään eteenpäin hyväntekeväisyyteen. Ettekä varmasti tule muutamaan postaukseen näkemään lakinlakkia täällä. Toivon ainakin niin. Värit ovat herkulliset noin ainakin yhdessä.




Uusin valmistunut on tuo etualalla roikkuva tosivanhasta Seiskaveikasta muodostunut miesten pipo. Tein sen 3 o, 2 n -neuloksella ja päättelin vähän omalla tyylillä. En muista missä olen tuollaisen joskus nähnyt. Loin pipoa varten 120 silmukkaa, joten vähän reilu siitä tuli, mutta miehen päähän varmaankin sopiva. Otin pipo omassa päässäni pari kuvaa, vaikkei tuo lainkaan mulle sopinutkaan. Mallin vuoksi kuitenkin lätsäsin se päähäni kuvauksen ajaksi.



Sivusta ja ylhäältä kuvattuna




Jep, kylläpä näitä pipoja jo tarpeeksi tulikin tehtyä. Kiitän ja poistun jatkamaan seuraavan rutkasti jännemmän neuleprojektin kanssa.
04.10.2008 - 22:06








Tästä piti tulla täysin samanlainen kuin edellisen postauksen pipo, mutta tästä tuli siltikin jostain syystä enempi sipulikupoli. En tiedä ketä syyttäisin ku itteetäni ja omalle kontolleni en haluais aina mokia ottaa. Hö! Mut ei se mitään. Tämä on sipulikupoli, mut tein tupsusta niin massiivisen ettei sitä juurikaan huomaa. Oikeastaan alkujärkytyksestä toivuttuani huomasin että pipa on ihan okei. Puoli tuntia kyllä treenasin vatsalihaksiani nauramalla, kun poikaystävä pisti tän  päähänsä. Oli niin vajakin näköinen kun otti vielä hassun ilmeen nassulle. Mutta joo. En nyt tiedä jätänkö tän itelle ja laitan sen edellisen postauksen pipon sittenkin menemään sinne hyväntekeväisyyteen. Vai toisinpäin. Nämä on aika samantyyppisiä, en siis todellakaan ite aio pitää kuin toisen. Nyt mulla on siis kaksi SPR-pipoa valmiina. Yks meinaa vielä tulla. Aloitan luomistouhut aivan näillä namiskoilla kun saan kirjoituksen ehtymään.



VAJAKKI -PIPO

Ohje: Oma, en taida viitsiä ryhtyä kirjaamaan ylös, kun väärin se kumminki tulisi:). Kanerva-pipan ohjetta mukaillen kumminki valmistu. 100 silmukkaa loin.
Lanka: 7-veikka, apautti 60 grammaa. Kaijan lankakätköistä ihanat murretut sävyt jälleen.
Puikot: Neloset Knitpicks -pyöröt ja sukkikset lopussa. Tupsu Aino Aalto-lasin isomman puolen mukaan.
Fiilis. Okei. Kivan kasari tupsunsa ansiosta, kuitenkaan ei liian (jätin neon-värit valitsematta). Nämä 7-veikka pipot valmistuu vauhdilla. Ero on aika huikea verrattuna Nalleen. Tai sitten vain kuvittelen niin, tai olen tikuttanut näitä pipoja jo niin monta lyhyessä ajassa, että alan oppia.

Kiitos. Jatkan nyt sinisen ja graffitinharmaan seiskaveikan kanssa. Ja viime vikkoisen C.S.I:n...

01.10.2008 - 16:42





Yksi SPR-pipo taas valmiina. Vaikka ei tämäkään sinne siis mene, kun aion tällä kertaa itse omia, ku on niin komia. Mut seuraava on pakko heittää hetimiten puikoille niin et sinne avustustyöhönkin saan jotain menemään. Sinne siis vasta yksi pipo valmiina kun rakas poikaystävä vei sen toisen miesten pipon:). Mut hyvä vaan et vei, sillä kaikkein tärkeintähän tässä on auttaa lähimmäistään. BTW, räsähtäneen ulkoasuni salaisuus piilee työpaikassani, jossa on kylmä ja käytetään hiukset lätsäyttävää myssyä. Oikeasti en siis ole punanen ku retiisi. Oikeasti en näytä hottentotilta. Oikeesti...





KANERVA-PIPO  

Ohje: (Oikeasti vähän muistisääntönä itelleni. Saa tätä muutkin käyttää, mut vastuuta virheistä tai mistään emäkämmeistä en ota) Luo 100 silmukkaa. Neulo 1o, 1n joustinta 10 krs. Neulo sileää 4 krs, vaihda väriä ja uudella värillä 2 krs. Neulo kunnes sileän osuuden korkeus on 21 krs. Aloita kavennukset. Joka kavennuskerroksella häviää 8 silmukkaa. Kavenna tasavälein 1 ylivetokavennus, 2 oikein yhteen. Kavennukset tulevat näin neljään kohtaan. Neulo 3 välikerrosta ennen seuraavia kavennuksia. Kun silmukoita on jäljellä 20 tee kavennukset kuten ennen, mutta välikerroksia vain yksi. Kun puikoilla on jäljellä 4 s, päättele. Kostuta, tee tupsu ja päättele.
Lanka: Seiskaveikkaa 54 grammaa. Tädiltä saatuja jo vanhempaa vuosikertaa. Ihanat murretut punaisen ja lilahtavan sävyt.
Puikot: Kolmepuolikkaat sukkapuikot ja Knitpicksit
Fiilis: Ihan vahingossa tykkään! Kivan reipas. Teen samanlaisen nyt ihan oikeesti sinne hyväntekeväisyyteen.




Tämä pitää kyllä vielä kostuttaa ennen oikeaa käyttöä, muuten kaikki kunnossa. Vauvanhaalarista on puntti valmiina. Näyttää kivalta nekin raidat, eikä ole taaskaan tasaraitaa. Jeijee, olen päässyt irti tasaraidan addiktoivasta oravanpyörästä. Olen vapaa! Jossain vaiheessa pitäis kyllä keskittyä vaikka palmikkoon tai johonkin muuhun pintaneuleeseen, vaikka olenkin simppelin ystävä. Vähän pitäis itteetänsä haastaa... Jahas, sitte ulos lenkille koiran kanssa tuonne syyssateeseen ja sen jälkeen neuletta lapaseen.

28.09.2008 - 01:07




Tämä aarteistani löytynyt lanka inspiroi minua aivan suunnattomasti. Tämä on niin kaunista syksyn ruskan väristä lankaa. Tästä tulee hame jossain vaiheessa. Nyt puikoilla vauvan neuletta, kuten puhetta oli ja ruskalanka saa odottaa edelleen laatikossaan. Mutta vielä tulee senkin vuoro...
Voi ihana syksy!


26.09.2008 - 00:01




Tässä vähän viime viikon satoa, ja edellisenkin. Kuvaushetkellä tuo etualan pipo oli vielä tupsua vailla, mutta alakuvissa se jo löytyy... Nyt on hurja neulomis-innostus löytynyt ja ollut päälläkin varmaan suunnilleen kuukauden. Syksy sen tekee ja ihanat ilmat. Toisaalta on kivaa reippailla ja käydä juoksemassa sekä patikoimassa, mutta vastapainoksi viihdyn kyllä kutimenkin parissa. Lähdetäämpä purkamaan neulekasaa.





Tässä maailman karmeimman väriset vauvan villahousut. Ristin ne jo "Kastemato Kuravedessä" -villapökiksi värinsä perusteella. Lankana on ihanan ylellistä Novitan Luxus Windiä, joka sisältää 20% silkkiä ja loput villaa. Upean tuntuinen lanka, mutta nuo värit... Aivan hirveät!! Nämä beige ja vaaleanpunainen eivät ainakaan synkkaa yhdessä, ehkä erikseen toimisivat. Nämä ovat niin kamalan väriset että jäävät varmasti itselleni muumioitumaan kaappiin. En kehtaa antaa kenellekään. Sääli sinänsä, sillä monenkaan näin pehmeään lankaan en ole törmännyt.



Kastemato Kuravedessä -Villahousut

Malli: Omasta päästä, mittoja lunttaillen Novita Muksu -lehdestä. Aluksi loin 58 silmukkaa lahkeensuuhun ja lisäilin jokaisen väriraidan viimeisellä kerroksella 2 s lahjeosuudella.
Koko: 60 cm
Lanka: Novita Luxus Wind beige ja vaaleanpunainen yhteensä 116 grammaa
Puikot: Resoreissa 3 1/2, muuten 4
Muuta: Vyötäröllä kuminauhaa
Fiilis: Ristiriitainen. Mitä pehmein ja ihanin lanka, mutta värit ovat jostain todella syvältä. En silti aio luovuttaa, vaan aion hankkia samaista lankaa eri väreissä ja teen toiset vauvan pöksyt, jotka kehtaa antaakin lahjaksi:).





Jossain vaiheessa loppukesää lähdin väsäilemään noin yksivuotiaalle pojalle pipoa, ja nyt se sitten valmistui (tupsua vaille valmis ollut jo hyvän aikaa). Omasta päästä lähdin taas värkkäilemään, mutta mallina oli kaupasta ostettu pipo, joten tämän pitäisi olla ihan okei. Pian sen näämme, kun poika saa sen päähänsä (ei siis oma poika, kun omia ei ole...)




YKSIVUOTIAAN PIPO

Lanka: Novita Luxus Wind silkkivilla sininen ja vihreä (en muistanut punnita)
Puikot: 4, pyöröt ja sukkapuikot
Malli: Loin 70 silmukkaa, ja  neuloin resoria. Sileää neuloin 28 kerrosta, kunnes aloin sädekavennukset joka 2. kerroksella (4 kavennusta/joka toinen krs, tasavälein). Resorin taitoin lopuksi kaksinkerroin ja ompelin sauman sisäpuolelle.
Fiilis:Lanka on edelleen aivan upeaa, rakastan neuloa ja hipistellä sitä! Nämä värit tosiaan mätsäävät yhteen, suosittelen! Pom-pom -tupsu kruunaa kaiken. Muistelin lapsuutta ja sain sellaisen aikaiseksi parin pahvinkappaleen avulla:). Olen varma että ryhdyn tekemään näitä tupsuja jatkossa vähän joka paikkaan.



Tämä pipo
on pätkävärjätystä Nallesta, ja malli on uusimmasta Modasta se miehen pipo Kaffe Fasset -langasta originaalisti. 120 silmukkaa loin kuten ohjeessakin neuvottiin, vaikka ohjeen lanka onkin aavistuksen ohuempaa. Kavennukset aloitin yli viisi senttiä myöhässä, koska elokuva  oli niin hyvä, etten ehtinyt keskittymään pipoon kunnolla:). Siispä tein sädekavennukset tasavälein , viisi kertaa per kerros, ja joka toisella kerroksella välikerros ilman vähennyksiä. Hyvä tuli ja SPR:n avustuskonttiin lähtee (tämän lisäksi aion tehdä vielä ainakin toisen sinne samaan paikkaan).




Toinen pipo.
Kuva on aivan hirveä, pahoitteluni! Aamunaamani ei ole mitään kaunista katseltavaa. Tämä pipo on samalla ohjeella kuin edellinenkin, Nallesta  kolmepuolikkailla puikoilla. Kavennukset ovat jälleen sävelletty omasta päästä. Kun pipon korkeus oli 17 cm lähdin kaventamaan "sukkakavennuksilla" neljästä kohtaa, eli kierroksella hävisi kahdeksan silmukkaa. Välikerroksia tein aina kaksi ennen seuraavia kavennuksia. Tämä pipo menee poikaystävälle. Näyttää paremmalta hänen päässään kuin mulla.

Into senkun jatkuu. Kastemato -villahousujen epäonnistuttua sisuunnuin ja päätin käydä uudelleen taistoon. Vauvanhousut teen, vaikka maailma kaatuisi! Näistä byysat lähtee tulemaan:



Aika herkullisia! Ei ole ainakaan pelkoa valjusta lopputuloksesta kuten beigen ja vaaleanpunaisen kanssa. Näitä lähden työstämään heti aamulla.




Olimme poikaystäväni ja koiran kanssa vaeltamassa viime viikonloppuna niin että vietimme laavulla yhden yön. Joutsijärven maisemissa oli aivan upea patikoida! Minulla oli lempparivillapaitani päällä taas. Tämän puseron on mummu alunperin neulonut taatalle, ja noutsijärvwn yt se löytyy minulta. Ahkerasti olen käyttänyt! Meinaan tehdä samantyyppisen villapaidan aniliininpunaisesta ihanasta SeitsemästäVeljeksestä, kunhan aikaa löytyy. Siihen menee kyllä vielä tovi, to do -listalla on paljon muuta vielä edellä. Joutsijärven kauniiden maisemien säestyksellä toivottelen kaikille hauskaa loppuviikkoa!



17.09.2008 - 17:59



Tukkapiponi Vol kaksi valmistuikin jo viime torstaina ja lauantaina kuvattiin Säkylän Pyhäjärven rannalla. Piposta tuli mielestäni pirtsakka peruspipo, kukkanen antaa kivan lisäsäväyksen. Hiukset mahtuu kerrankin tosihyvin alle. Juuri oikean kokoinen tuli.



                                                   Tukkapipo Vol 2 Kasariraita
                              lanka:7 veljes pinkki ja liila
                              puikot: neloset
                              malli: oma
                              fiilis: kiva tuli!

Autossa vasta tuli mieleen, että sivukuva jäi ottamatta. Että uskotte niiden hiusten todistettavasti mahtuvan tämän pipon sisälle.Juu-u! Tunnelmakuvaa vielä...



Muutenkin pipotuttaa. Kaksi miehen pipoa jo valmistunut tämän jälkeen, tarkoituksena tehdä jotain SPR:lle ja jos poikaystävällekin kelpais joku valmistuvista. Kolmatta pipoa olen aloittelemassa. Saattaa silti olla että väliin kiilaa kiireisempänä koiran villatakki. Katsotaan. Neulerintamalla kumminkin edistytään koko ajan, ja sillä vauhdilla kun työt ja lenkkeilyt antavat myöden. Palailen asiaan!
08.09.2008 - 15:06





Tässä vähän malliesimerkkiä kerälle saattamistani 1,7 kilosta itsevärjäämääni Seiskaveikkaa. Viime vuonna tulin Kaija-tätini avustuksella värjäilleeksi oikein urakalla, enkä tajunnutkaan miten suuri homma siinä keräämisessä voi olla. Otin kuitenkin viikko sitten sunnuntaina itseäni niskasta kiinni ja sain koko päivän kestäneen uurastuksen seurauksena langat neulontavalmiiseen kuntoon. Olen tyytyväinen:). Ensimmäisenä näistä tulee Britalle uusi syysjakku, joka saa samalla toimia kirjoneuleen harjoitteluna ja värien stemmailuna omaa luonnonvärivillatakkiani varten. Pidän näistä kasvivärilangoista kyllä kovasti! Vasemman yläkulman keltainen lupiinilla värjätty on suosikkini.

Monta työtä on vaiheessa. Muutamia siis mainitakseni; kashmir-paita (on edistynyt jonkin verran autoneuleena), Virta-sukat (ihana, mutta munlaiselleni tottumattomalle palmikonneulojalle hidas malli) ja lapsen pipo Novitan Cloudista (pipo varsinaisesti on valmis, narut ja hupsutupsu puuttuu).  Tukkapipo Vol.2  "KasariStyle" on  tällä hetkellä päällimmäisenä mielessä, ja tikutan sitä määrätietoisesti valmiiksi ennen perjantaita.  Tämän vimmatun päällekkäisneulomisen takia ei tällä kertaa mitään täysinvalmista.  Sukkapuikkopussukka on jossain hukassa, ja se kyllä harmittaa aika tavalla. Olisi  tosi kiva löytää se, muttei se tähän hätään mistään ilmesty. Tietenkään:).